La traviata; Veri ja intohimo täyttävät melodiat, joissa kuolema on myös rakkautta

 La traviata; Veri ja intohimo täyttävät melodiat, joissa kuolema on myös rakkautta

Verdi oli jo luomassa aikansa oopperamaailmassa merkittävää jalanjälkeä, mutta La Traviata - “tiellä kulkenut” - osoittautui läpimurtorooliksi. Se esitettiin ensimmäisen kerran Venetsiassa vuonna 1853, ja alussa se ei saanut kovin lämpimää vastaanottoa. Arvostelijat moittivat libretistä Francesco Piavea moraalittomasta aiheesta – rakastajaisista, jotka elävät yhteiskunnan normeja uhmaten.

Kuitenkin Verdin musiikki oli niin vahva ja tunteikkas, että La Traviata voitti ajan mittaan yleisön sydämet. Se on tyypillinen esimerkki Verdin kyvystä yhdistää melodisia aarioita voimakkaisiin draamatiehostimpiin.

Vaeltavan Violettan tarina:

La Traviatan tarina perustuu Alexandre Dumas’n nuvelle “Camille” ja sijoittuu 19. vuosisadan Pariisiin. Tarina seuraa Violetta Valéryä, kaunista ja arvostettua kurtisaanita, joka rakastuu nuoreen sankariin Alfredo Germontiin.

Violettan menneisyys on synkkä: hän on orpo ja kasvanut kurjissa olosuhteissa. Kurtiisanina hän yrittää selvitä elämäänsä ja luoda itselleen paremman tulevaisuuden.

Alfreodon raakaa rakkautta kohtaan Violetta alkaa epäillä onneaan. Hän tietää, että yhteiskunta ei hyväksy heidän suhdettaan ja pelkää menettävänsä kaiken. Tästä huolimatta hän antautuu Alfreodon viehättäville silmille ja jättää vanhan elämäntapansa taakseen.

Rakkauden hinta:

Heidän onnellisensa rakkautensa kuitenkin koettelee kohtalo. Violettan entinen rakastaja, Baron Douphol, tulee kuvioihin ja vaatii Violettaa takaisin. Violetta, haluten suojella Alfredoa pahalta maineelta, päättää palata kurtisaanien elämään ja erota Alfredosta.

Alfredo ei ymmärrä Violettan päätöstä ja syyttää häntä petoksesta. Väärinymmärrys ja loukkaantuneet tunteet johtavat traagiseen lopputulokseen.

La Traviatan musiikki – ikuinen klassikko:

Verdin musiikki on La Traviatassa täynnä tunnekuohuvia aarioita, duetoita ja kuoro-esityksiä. Se ilmentää Violettan sisäistä ristiriitaa: rakkautta Alfretoon ja halua suojella häntä, samalla kun hän kamppailee omien demoniensa kanssa.

“Sempre libera” on yksi oopperan tunnetuimmista aarioista, jossa Violetta laulaa itsensä vapaudesta ja halustaan nauttia elämästä täysin. “Libiamo ne’ lieti calici”, Alfreodon ja Violettan dueton ensimmäisestä näytöstä, kuvaa heidän nuoren rakkauden iloa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan.

Tragiikan sävyt vahvistuvat oopperan edetessä. “Addio del passato” on Violettan koskettava laulu Alfreдолle jäähyväisiksi, täynnä katkeruutta ja surua.

Loppukuoron “Ora fatal”, kuvaa Violettan tuskaa ja kuolemaa traagisen loiston keskellä.

La Traviata – oopperamuusikon mestariteos:

La Traviata on yksi Verdin merkittävimmistä teoksista ja myös koko oopperakirjallisuuden helmistö. Se on ikuinen kertomus rakkaudesta, uhrauksista ja kohtalon armottomuudesta.

Oopperan arvostelu:

  • Musiikki: Verdin musiikki La Traviatassa on täynnä melodisia aarioita ja dramaattisia tehostimpia.
  • Tarina: Violettan ja Alfreodon traaginen rakkaustarina koskettaa ja kiehtoo edelleenkin.

La Traviata on näkemisen arvoinen ooppera kaikille musiikin ystäville, jotka haluavat kokea melodiset tunnelmat ja tunteellisesti syvälliset tarinat.

Tilastotietoja La Traviatasta:

Tieto Arvo
Ensiesitys 6. maaliskuuta 1853, Teatro La Fenice, Venetsia
Säveltäjä Giuseppe Verdi
Libretisti Francesco Piave (kirjoitettu Alexandre Dumas’n novellin “Camille” pohjalta)

La Traviata on myös innostanut lukuisia muita taidemuotoja, kuten baletteja ja filmejä.

Kuuntelukokemus:

Kun kuuntelet La Traviataa, anna itsesi viedä Violettan ja Alfreodon rakkaustarinan mukaan. Tunne heidän ilojaan, suruaan ja tuskaa. Verdin musiikki kantaa sinut syvälle emotionaaliseen matkaan.

La Traviata on myös loistava ooppera aloittelijoille, koska sen tarina on selkeä ja helposti seurattava.